Ylivieskan kunnan taksoituslautakunta. Valokuvattu kunnantalon pihalla 1934 tai 1935. Tunnistettu: edessä kesk. mv. Joonas Männistö. Takana vas: kunnankirjuri Kauko Laitinen, mv. Jaakko Hautamäki, mv. Jaakko Takalo ja mv. Klaas Kopakkala.
Ylivieskan kunnansairaala n. vuonna 1909. Sairaala perustettiin v. 1904 ja rakennettiin seuraavana vuonna. Sairaalassa oli 10 potilaspaikkaa. Rakennus purettiin uuden sairaalan valmistuttua ja siirrettiin Huhmarille liikuntatoimen käyttöön.
Ylivieskan kirkonkylää vuonna 1896. Kirkko on muutamaa vuotta aikaisemmin peruskorjattu. Erillinen kellotapuli on purettu ja uusi rakennettu kiinni kirkkorakennukseen. Oikealla kansakoulu ja osin näkyvissä koulun uudisrakennus, joka tuli olla…
Kanttori ja kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) läheisineen lukkarinpuustellin pihalla vuonna 1897. Hänen vierellään II vaimonsa Anna-Liisa s. Koskela (1863-1951) ja II avioliitosta olevia lapsia. Talon nurkalla lukkarioppilas…
Kalajoen suurtulvan näkymiä keväällä 1905. Tulvavesi vei latoja rantaniityiltä ja joen pohjoispuolella lähellä rautatiesiltaa olevan Hiidenkallion myllyn, joka sitten hajoamistilassaan jäi rantatörmälle Niemenkylässä.
Ylivieskan kirkonkylää talvella 1910. Etualalla rautatien ylikäytävä. Vasemmalla liikemies Johan Krogeruksen asunto- ja liiketalo ja oikealla Iivari Mäen rakennuttama talo.
Oulun läänin Talousseura perusti ja ylläpiti Ylivieskan maanviljelyskoulua mv. K. V. Ylitalon rakennuttamissa tiloissa Suvannolla v.v. 1906–1911. Koulu oli yksivuotinen viljelijöitä ammattiinsa valmistava oppilaitos. Koulun johtajana toimi…
Ylivieskan Maanviljelyskoulun opettajien ja oppilaiden musiikkihetki koulun pihalla. Taustalla K. V. Ylitalon omistama Suvannon talo, joka tuhoutui myöhemmin tulipalossa.
Ylivieskan kirkonkylää 1920-luvun alussa – n. 1923-1924. Vasemmalla kelloseppä Jaakko Saarelan talo ja oikealla Kalajokilaakson Osuusliike. Rautatien ylikäytävän takaa näkyy Kansallis-Osake-Pankin toimitalo ”Pohjanpelto”.