Selaa aineistoja (yhteensä 64)

Cajanuksen nahkureita. Vas. Joonas Pehkonen, Manna Pehkonen ja Jussi Kinnunen.

Hamppua käsitellään Kontiolla Raudaskylässä 1919-1920 aikoihin. Aikuisista henkilöistä tunnistettu oik. Hilma Kontio, Saima Männistö ja Iida Männistö. Vasemmalla oleva nainen erotteli hampun ruumenet pohtimella.

Heinätöissä Toivolan sepän Antti Juurikosken niityllä 1930-luvun alussa. Henkilöt vasemmalta: Kukonlehdon pappa ja Anna-Liisa Perkkiö.

Heinätöissä Toivolan sepän Antti Juurikosken niityllä 1930-luvun alussa. Henkilöt vasemmalta: Hilda Päivärinta, Kukonlehdon pappa, Anna-Liisa Perkkiö ja Seliina Juurikoski.

Jaakko Kivioja on käynyt ostamassa hevosen Sievistä ja ajelee jo lähellä Alpuminkangasta matkallaan kotiin Tuomiperälle, Peräkorpeen. Kyydillä Yrjö Laukkasen Kari-poika.

Kankaan aseman asemapäällikkö Allan Helenius perusti vuonna 1912 taidetakomon Kankaalle. I maailmansodan aiheuttaman raaka-ainepulan takia takomon toiminta päättyi noin kolme vuotta perustamisen jälkeen. Kuvassa oikealla istuva mies on seppä…

Kirvesmiehiä ja kivimiehiä rakennustyön lomassa. He lienevät Sorviston koulun rakentajia v.v. 1928-1929. Eturivin takana vasemmalla istuu Ville Anttila Rauhaperältä, takarivissä vas. Antti Saari Kantokylästä. Keskellä istuva parrakas mies…

Kokkolalaisen Alex Rudbäckin puutavaraliikkeen Egyptin parruja veistetään Ylivieskan rautatieaseman luona. Vas. puutavaran vastaanottaja Aarne Näse. Oikealla Oululaisen Åströmin nahkatehtaan parkkimakasiini.

Lautojen sahausta Niemelänkylän Sahan ja Myllyn sirkkelissä. Kuva 1920-luvun puolivälin vaiheilta.

Liikemies Juho Tossavan suutariverstas kirkonkylässä 1910-luvun puolivälin aikoihin. I maailmansodan aikana verstaassa valmistettiin myös sotilassaappaita Venäjän keisarikunnan armeijalle. Viides mies vas. on suutari Heikki Mällinen.