Jylhämä. Lähikuva Jylhämänkosken putouksesta. Kosken pituus on 800 metriä ja putousta 4,1 metriä. Kuvan keskivaiheilla näkyy Kilonsaari. Vanhojen kertomusten mukaan Jylhämän putouksessa tervavene parkaisi ja valitti kosken kovassa…
Kauonkoski. Lähikuva Kauonkoskesta ylävirtaan päin. Kuvan yläreunassa näkyy Vaalan venerantaa. Kuvassa vasemmalla oleva kivirakennelma on möljä. Möljä eli nousumöljä tarkoittaa kivistä rakennettua tietä joko koskeen, kuten kuvassa, tai…
Koskenlaskijat. Kuvan koskenlaskijat toimivat ennen Suomen Matkailijayhdistyksen turistikuljetuksia Vaalassa tervaveneiden laskumiehinä, joten turistit olivat varmojen ja työnsä osaavien laskumiesten kyydissä. Koskenlaskijat eli laskumiehet…
Koskivene hinauksessa. Kuva on otettu vuonna 1921, jolloin Vaalassa toimi mm. merikapteeni Vilho Pirinen Suomen Matkailijayhdistyksen puuhamiehenä. Koskiveneet hinattiin Multilahdelta Sotkalle suvanto-osuuksien jouduttamiseksi ja näin säästyi…
Kauonkoski on kohta laskettu, mutta edessä on vielä kovia koskia. Kauko on siis reitin ensimmäinen koski. Näitä reittejä kulkivat tervaveneet ennen turistiaikakautta yli 4 000 kilon tervalasteissa.
Koskivene Pällissä. Pällinkoski oli Oulujoen kovimpia koskia, koska se antoi veneelle kovan vauhdin. Kertomuksissa koskivenematkailijat olivat kauhusta kankeina, sillä nopeus veneellä oli hurja ja kosken kihot (aallokko) paiskoivat venettä…
Koskivene Sotkakosken laskussa. Taustalla näkyy Ristiniemi, jonka jälkeen alkoi Sotkajärvi ja soutu. Soudusta huolehti kaksi poikaa veneen keulassa. Sotkakosken pituus oli 3,3 km ja putousta 5,5 metriä.
Koskiveneen (matkailijaveneen) lähtö Vaalan venerannasta 1930-luvulla. Matkailijat siirtyvät Suomen Matkailijayhdistyksen koskiveneisiin. Taustalla näkyy Vaalan kirkonkylää.
Kuva on otettu ennen moottoreiden aikakautta, jolloin veneet soudettiin Vaalasta Ahmaskosken alla olevan Koskisaaren rantaan. Saaressa oli taukopaikka sekä kahvitupa, jota hoiti Hilda Kemilä vuosina 1913-1932. Vuoden 1932 jälkeen veneliikenne sai…
Laiva SALO toi turisteja Kajaanista Oulujärven vesistöä pitkin Vaalaan. Kuvassa näkyy laivan peräosaa kansineen sekä koskiveneen lähtö täydessä lastissa (18 matkustajaa sekä perämies ja kaksi soutajaa).
Leppiniemen ravintola. Kosken eteläpuolelle Rakankalliolle kohosi vuonna 1935 ravintolarakennus, jonka rakennutti Suomen Matkailijayhdistys. Ravintola toimi koskenlaskijoiden taukopaikkana sekä yleensä turistien käyntipaikkana.
Leppiniemen ravintola. Ravintola toimi kahviona ja sieltä sai myös virvokkeita sekä paikallista jäätelöä, joka oli uutta herkkua 1930- ja 1940-luvuilla. Vuonna 1947 rakennukset purettiin sähkövoimalaitoksen rakennustöiden takia.
Leppiniemen riippusilta. Tämä riippusilta rakennettiin vuonna 1934 ja rakennuttajana oli Metsätieteellinen tutkimuslaitos. Sillan päädyssä oli taulu, jossa luki: Sallittu kuorma korkeintaan 20 henkeä 2 m:n etäisyys tai 200 kg yksityinen…
Merilässä. Vanha tervavenelaituri palvelemassa turistiliikennettä. Vaalasta ja Ahmaskoskelta turistit saapuivat Merilän rantaan jatkaakseen koskenlaskua Sotkakosken ja Pyhäkosken osuudella. Kuvassa iso moottorivene Pyhä, joka kulki Koskisaaren…
Näköalapaikka. Leppiniemessä oli kallioluola, jota kutsuttiin lemmenluolaksi. Kuva on lemmenluolan edessä olevalta kalliotasanteelta, jolta oli hyvä seurata veneiden kulkua.