Selaa aineistoja (yhteensä 39)

Gananderin pappila. Gananderin pappila ei oikeastaan ole Gananderin pappila, sillä se on vieläkin vanhempaa perua. Pappila purettiin 1948 ja jaettiin kahteen osaan. Alkuperäinen vanhempi osa siirtyi Kylmästen omistukseen Kerälänkylälle. Vielä…

Venäläissaari. Suomen sodan taisteluita käytiin Rantsilassakin. Porkanrannan kahinassa kaatuneet venäläiset haudattiin Rahvaannevan Venäläissaareen. Erään perimätiedon mukaan myös suomalaiset olisi haudattu samaan nevasaareen. Toinen…

Kerälän koulu. Kerälän koulu on aloittanut toimintansa syksyllä 1909 ja oppilaita kävi siellä Sipolan koulupiiristä asti. Koulu tuhoutui täysin tulipalossa 29.8.1936, jonka jälkeen koulua pidettiin Arolan ja Häkkilän pirteissä. Uusi…

Kerälän seurantalo. Kerälän raittiusseura on toiminut 1880-1890 kirkonkylällä. Seurantalo rakennettiin Yli-Tuokkolan maille vuonna 1904 ja nykyiselle paikalleen se siirrettiin 1907. Rakennusta on peruskorjattu ja siipiosa on rakennettu…

Keränen. Kerälänkylälle antoi nimensä Keräsen talo - olikohan sen omistaja kylän ensimmäinen asukas? Keräsiä asuu tilalla vieläkin.

Aliheikkilä. Aliheikkilän rakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Lähellä on Heikkilänkalliot vanhoine riihineen. Vanhat muistavat kuulleensa Aliheikkilän kevätmarkkinoista: kun muista taloista loppui heinä, Aliheikkilässä sitä riitti…

Hirvelä. Hirvelän pieni aitan kerrotaan rakennetun vuonna 1785, siis samana vuonna kuin Rantsilan kirkkokin on valmistunut.

Kivelä. Kivelän pihapiirissä oleva puoji on melko varmasti vuodelta 1752. Puojista on puolet viety Tyrnävälle: sukulaiset tarvitsivat tilapäisasumuksen palaneen kotinsa tilalle.

Kivelä. Kivelän pihapiirissä on paljon vanhoja rakennuksia, esimerkiksi liiterin seinässä on vuosiluku 1758. Nimensä Kivelä on kaiketi saanut kivisestä kankaasta. Itse tilalla on ikää mahdollisesti noin 250 vuotta. Asuinrakennus on ainakin…

Koskenrannan koulu. Koskenrannan koulu on valmistunut syksyllä 1937. Koskenrannan koulupiiri on kuitenkin perustettu jo 1927, jolloin koulu aloitti toimintansa Laurinahon talossa. 1960-luvulla koulu kärsi oppilaspulasta ja tilanteen parantamiseksi…

Hyttikosken tanssilava. TUL:n alainen urheiluseura Rantsilan Urheilijat rakensi Hyttikosken tanssilavan talkoovoimin vuonna 1971. Eräs paikallinen tiesi tanssilavan historian alkaneen joen ylikulun ongelmista: kun renkkusillan tilalle rakennettiin…

Hyttikosken rautasilta. Silta on englantilaista alkuperää. Se on siirretty Hyttikoskelle 1980-luvun alkupuolella Limingasta, jossa se oli rautatiesiltana Temmesjoen ylitse. Koko nelostien liikenne piti kuulemma katkaista kuljetuksen ajaksi, sillä…

Hyttikosken saha ja mylly. Hyttikoskella lienee aikoinaan ollut tervahytti. Vuoden 1918 sodan jälkeen kosken pyöritettäviksi pystytettiin sahalaitos,, joka sai muutaman vuoden kuluttua rinnalleen myllyn. Saha ja mylly pyörivät, jauhoja…

Tani. Tani on ”luotettava ja kestävä”. tanin kantatilaa hallitsi joskus aikoinaan Matti Tani, jota yleisesti kutsuttiin Tanin keisariksi.

Kortekangas. Katseilat piilossa, vanhan nelostien varressa on raitin pätkä, jota rajaavat puut ja vanhat rakennukset. Yksi näistä rakennuksista on Kortekankaan talo. Tilan arvellaan olevan yli 300-vuotias. Rakennus ei ole niin vanha, vaikka vanha…

Ristironkkeli. Ristironkkeli on 1990-luvulla rakennettu leirikeskus Järvitalonjärven rantamilla. Nimen arvellaan tulleen tervanpoltosta, sillä Kärsämänkylällä tehtiin aikoinaan tervaa - ja puuthan laitettiin tervahautaan…

Kurranjärvi. Kurranjärvellä kerrotaan olleen vainoaikojen piilopirttejä, joiden myötä järven rantoja alettiin asuttaa pysyvästi. Vielä 1900-luvun alussa asumuksia oli paljon, mutta sittemmin rannat ovat autioituneet vapaa-ajan asumuksia…

Ryky. Kurranjärven rannalla on Rykyn kantatila, joka on kenties 250 vuotta vanha. Nimi merkitsee laituria. Alunperin nimi lienee kirjoitettu toisin, sillä taloa ympäröi Rykynkangas. Rakennukset ovat ränsistyneitä. Kuvassa etuoikealla näkyvät…

Ojala. Kurranjärvelle johtavan tien varressa on Ojalan pihapiiri, johon kuuluu 1800-luvun lopulta olevia rakennuksia. Kuvassa Ojalan aittoja.