Selaa aineistoja (yhteensä 38)

Ylitalo. Ylitalo oli kotiseututyön uranuurtajan, opettaja-kirjailija Elsa Punkerin kotitalo. Takana näkyy Ylitalon vanha kivinavetta, joka on valmistunut 1906. Asuinrakennuksen tarkka ikä ei ole tiedossa, mutta luultavasti se on 1800-luvun…

Varesniva. Varesnivalla ei pitäisi olla mitään tekemistä Vareksen talon kanssa, tietää eräs lähde. Sen sijaan Varesniva sijaitsee samalla kankaalla Jaakonivan vieressä.

Vares. Vareksen pihpiirissä on myös luhtiaitta, siinä ei ole vuosilukua, mutta se on ehkä 1800-luvun lopulta.

Vares. Wareksen talo oli maaherra Yrjö Pehkosen suvun alkukoti. Nykyisin pihapiirissä on runsaasti pääosin 1800-luvun loppupuolen asussa olevia rakennuksia. Talon nykyinen emäntä arvelee, että keltainen pirtti olisi noin vuodelta 1793 ja…

Vanha pappila tunnetaan myös Lampelana, joka on vanhan Frantsilan mailla. Lampelan tilasta tehtiin vuonna 1670 kappalaisen virkatalo. 1960-luvulla purettu pappila lienee ollut rakennettu 1800-luvun alussa ja jatko-osa 1870-80. Vanhaa pappilaa ei sii…

Vanha kirkko. Tiedot Rantsilan vanhasta kirkosta ovat niukkoja. Tiettävästi kirkko oli rakennettu 1671. Rantsilasta kaavailtiin emäseurakuntaa, joten kirkosta tehtiin yhtä iso kuin Salon emäseurakunnan kirkosta. Malliltaankin kirkko on ollut…

Vanha hautausmaa. Vanhan kirkon seutuvilla on hautamonttuja, joihin vainajia haudattiin. Rikkaat ja vaikutusvaltaiset saivat hautapaikan kirkon alta, köyhemmät haudattiin ympäristöön. Sittemmin kirkon alle hautaamista rajoitettiin 1700-luvulla…

Tuokkola. Liekö tämä Tuokkola sen samaisen Tuokkolan sijoilla, joka on rakennettu Rantsilan ensimmäisen asukkaan, Frans Eerikinpojan, asuttaman tilan yhdeksi seuraajaksi. Tuokkoloista ainakin kerrotaan, että kun Frantsilan isäntä meni…

Söderbergin ulkomuseo. Söderbergin museokartanon alueelle, seurakuntatalon taakse on entisen talousrakennusten seuraksi tuotu muita vanhoja rakennuksia, muun muassa Aliheikkilän tuulimylly.

Simojoki. Kirkon viereisellä tontilla on talo, joka tunnetaan Simojokenakin. Simojokien talo oli 1900-luvun puolivälissä yleinen vapaa-ajan viettopaikka

Rantsilan yläaste. Nykyinen peruskoulun yläaste on aloittanut toimintansa yhteiskoulun nimellä ja nykyisen museon tiloissa. Uusi koulutalo päätettiin rakentaa 1957 kunnan osoittamalle tontille. Koulu toimi yksityisenä oppikouluna 1.8.1965…

Rantsilan tapuli on vanhan kirkon muistoja: se on siirretty vanhalta kirkolta ja pystytetty uuden kirkon viereen uudestaan. Tapuli on ollut olemassa jo vuonna 1726, jolloin maaherra kehotti korjaamaan sitä. Koska se oli jo silloin korjauksen…

Rantsilan raitti. Vanha nelostie kulki Rantsilan kirkonkylän halki. Tietä reunustivat vanhat, perinteikkäät rakennukset. Nelostie kulkee nyt keskustan sivuitse, mutta rakennukset ja raitti ovat säilyneet melko hyvin.

Rantsilan Osuusmeijeri on perustettu 1902 höyrymeijerinä. Kuvassa näkyvä rakennus on noin vuosilta 1926-1927. Isännät ihmettelivät, kun meijeri rakennettiin rinteeseen. Mestari piti kuitenkin paikkaa maailman parhaana: maito kulki kuin…

Rantsilan kirkko. Rantsilan nykyinen kirkko on vuodelta 1785. Kirkon rakennutti Christfrid Ganander ja rakensi Simon Silven-Jylkkä. Se on kruununprinssi Kustaa Aadolfin nimikkokirkko.Myös ruumishuoneena käytetty rakennus on siirretty nykyiselle…

Rantsilan kirjasto. Kirjasto sijaitsee paikalla, jossa aikoinaan oli suojeluskuntatalo Lottala. Sota-aikana lotat istuivat öisin Lottalan katolla ilmavartiossa. Lottakahvilassa kerättiin rahaa sotaorvoille ja -leskille, tehtiin paketteja rintamalle…

Rahko. Rahkossa kerrotaan toimineen kestikievarin. Siellä olisi ollut erityinen tila kuljetettavia vankejakin varten. Rahkonmäellä oli myös kirkonkylän nuorisoseurantalo. Myös työväentalo oli Rahkon välittömässä läheisyydessä.

Poliisin virkatalo. Entinen poliisin virkatalo on raitin pohjoispäässä. Alkuperäistä poliisitaloa on vain parvekkeesta oikealla oleva talon osa, josta puolet kuitenkin jää näkymättömiin kulman taakse. Talon toinen osa on rakennettu…

Pienitalo. Pienitalo on perinteisiä Männistön tiloja. Kuvan aitta on koottu vanhan, 170-luvulta peräisin olevan asuinrakennuksen hirsistä. Pienitalon mailla, erään koivin juurella kerrotaan olevan seudulla majailleiden venäläisten hauta.…

Partala. Partala on vanha kantatila, josta jo 1950-luvulla sanottiin, että ”aenakin kolomatta sattaa vuotta”. Kyseessä ei toki ole tämä samainen rakennus, vaikka kyllä tälläkin varmasti ikää on.