Selaa aineistoja (yhteensä 40)

Sanomakelloja vainajalle 26.3.1901 soitettaessa halkesi toinen 1700-luvulla hankituista kirkonkelloista ”aivan keskeltä soittoa ja päästi pahan rämäjävän äänen laidoistaan. Kellolla onkin jo päiviä hartioillaan, lähes 200 vuoden…

Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910–1912. Etualalla lapsia, suurin osa kai koululaisia reppuineen. Eräällä koulupojalla on öljykannu kädessään ja ilmeisesti saanut kotoa asiakseen ostaa lamppuöljyä kodin öljylamppuihin.

Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910-1912. Taustalla joen takana näkyy Rahkopuhdon taloja.

Ylivieskan kirkon vanha ja lahoksi käynyt paanukatto purettiin vuonna 1927 ja kirkko katettiin galvanoidulla peltillä. Kattamisen suorittivat ylivieskalaiset Laineen peltisepät. Vanha risti pudotettiin alas ja uusi peltillä päällystetty…

Ylivieskan kirkon vanhat ja vaurioituneet kirkonkellot korvattiin Saksasta vuonna 1902 hankituilla teräskelloilla. Isompi kello lienee luovutettu sulatettavaksi, mutta pienempi vuonna 1751 valettu 1 kippunnan (170 kg) painoinen kirkonkello oli…

Vuonna 1892 alkaneiden kirkon peruskorjausten ja muutostöiden valmistuttua myytiin rakennusjätteet ja käytöstä poistetut kalusteet huutokaupalla. Vanha saarnastuoli joutui Alahäivälään Niemelänkylälle ja oli vuosikymmeniä talon…

Ylivieskan kirkon mustapenkki (=häpeäpenkki). Mustapenkki oli jalkapuun ohella kirkoissa käytetty rangaistusväline, jossa varkaudesta, siveellisyysrikoksesta ym. julkiseen häpeärangaistukseen tuomittu henkilö sai istua kirkkokansan…

Ylivieskan pappila Rahkorannasta valokuvattuna. Vasemmalla oleva pappilarakennus oli vuodelta 1775. Keskellä oleva päärakennus oli rakennettu vuonna 1825 taitekattoisena, kuten vielä kuvassa. 1890-luvulla taitekatto muutettiin tavanomaiseksi…

Ylivieskan pappila sunnuntaina 28.6.1959. Päärakennus, jossa oli myös kirkkoherranvirasto, oli rakennettu vuonna 1825. Matalampi osa, vanha pappila, oli rakennettu 1775 ja liitettiin lisärakennuksella myöhemmin uudemman rakennuksen yhteyteen.

Ylivieskan kappeliseurakunta itsenäistyi kirkkoherrakunnaksi senaatin päätöksellä 16.12.1861. Johan Petter Bäckman valittiin ensimmäiseksi kirkkoherraksi, ja hän tuli virkaansa 1.5.1875 Kemijärveltä. Hän kuoli Ylivieskassa 22.5.1892, ja…

Ylivieskan V kirkkoherra lääninrovasti Iisakki Eemeli Peltonen. Hän oli kotoisin Nurmosta Etelä-Pohjanmaalta ja tuli Ylivieskan kirkkoherraksi Pattijoelta 1.5.1937.

Pietari Päivärinta oli Ylivieskan seurakunnan lukkarina vuosina 1868-1913. Hän syntyi Ylivieskan Alpuminkankaalla köyhän itsellisen poikana 18.9.1827. Päivärinta oli kansankirjailija ja kirjoitti useita kansanelämää kuvaavia kirjoja. Hän…

Pietari Päivärinnan hautapatsas paljastettiin Ylivieskan kirkkomaalla hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä sunnuntaina 18.9.1927. Kuvassa omaisia paljastetun patsaan luona.

Kanttori Antti Koskela ja hänen vaimonsa Anna Elin Matilda, s. Auranen. Antti Koskela oli Ylivieskan kanttorina 1914–1937. Hänen aikanaan kirkkoon hankittiin ensimmäiset urut seurakunnan vuonna 1915 tekemällä päätöksellä. Kanttori Koskelan…