Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 40)

  • Aihekokonaisuus on tarkasti "Hengellinen toiminta"

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6274.jpeg
Vuonna 1892 alkaneiden kirkon peruskorjausten ja muutostöiden valmistuttua myytiin rakennusjätteet ja käytöstä poistetut kalusteet huutokaupalla. Vanha saarnastuoli joutui Alahäivälään Niemelänkylälle ja oli vuosikymmeniä talon…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6279.jpeg
Ylivieskan kappeliseurakunta itsenäistyi kirkkoherrakunnaksi senaatin päätöksellä 16.12.1861. Johan Petter Bäckman valittiin ensimmäiseksi kirkkoherraksi, ja hän tuli virkaansa 1.5.1875 Kemijärveltä. Hän kuoli Ylivieskassa 22.5.1892, ja…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6291.jpeg
Ylivieskan kiertokoulu Ylitalon portailla. Opettajatar keskellä on Aino Päivärinta. Kuvassa mm. Erkki ja Anni Grönroos, Hanna Pudas, Vieno Aho, Salli Timlin, Ilona Wittenberg.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6269.jpeg
Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910-1912. Taustalla joen takana näkyy Rahkopuhdon taloja.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6268.jpeg
Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910–1912. Etualalla lapsia, suurin osa kai koululaisia reppuineen. Eräällä koulupojalla on öljykannu kädessään ja ilmeisesti saanut kotoa asiakseen ostaa lamppuöljyä kodin öljylamppuihin.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6275.jpeg
Ylivieskan kirkon mustapenkki (=häpeäpenkki). Mustapenkki oli jalkapuun ohella kirkoissa käytetty rangaistusväline, jossa varkaudesta, siveellisyysrikoksesta ym. julkiseen häpeärangaistukseen tuomittu henkilö sai istua kirkkokansan…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6271.jpeg
Ylivieskan kirkon vanha ja lahoksi käynyt paanukatto purettiin vuonna 1927 ja kirkko katettiin galvanoidulla peltillä. Kattamisen suorittivat ylivieskalaiset Laineen peltisepät. Vanha risti pudotettiin alas ja uusi peltillä päällystetty…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6273.jpeg
Ylivieskan kirkon vanhat ja vaurioituneet kirkonkellot korvattiin Saksasta vuonna 1902 hankituilla teräskelloilla. Isompi kello lienee luovutettu sulatettavaksi, mutta pienempi vuonna 1751 valettu 1 kippunnan (170 kg) painoinen kirkonkello oli…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6276.jpeg
Ylivieskan pappila Rahkorannasta valokuvattuna. Vasemmalla oleva pappilarakennus oli vuodelta 1775. Keskellä oleva päärakennus oli rakennettu vuonna 1825 taitekattoisena, kuten vielä kuvassa. 1890-luvulla taitekatto muutettiin tavanomaiseksi…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6278.jpeg
Ylivieskan pappila sunnuntaina 28.6.1959. Päärakennus, jossa oli myös kirkkoherranvirasto, oli rakennettu vuonna 1825. Matalampi osa, vanha pappila, oli rakennettu 1775 ja liitettiin lisärakennuksella myöhemmin uudemman rakennuksen yhteyteen.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6280.jpeg
Ylivieskan V kirkkoherra lääninrovasti Iisakki Eemeli Peltonen. Hän oli kotoisin Nurmosta Etelä-Pohjanmaalta ja tuli Ylivieskan kirkkoherraksi Pattijoelta 1.5.1937.