Selaa aineistoja (yhteensä 35)

Mankilan koulu. Mankilan koulupiiri on perustettu 1902, ja kuntakokous päätti koulun paikaksi Iikkalan 1903. Talollinen Antti Linna yhdessä muutamien muiden kanssa valitti asiasta ja 1905 Keisarillinen Suomen Senaatti määräsi, että koulu…

Mankilan meijeri. Meijeri perustettiin vuonna 1913. Karjatilalliset toivat maidon meijeriin, jossa maito separoitiin. Maidosta nipistettiin osa jatkojalostusta varten. Toiminta loppui maidon vähyyteen - meijeri hävisi, kun lehmät hävisivät.…

Mankilan rukoushuone. Rukoushuone valmistui vuonna 1926 - lopulliseen kuntoonsa rakennus ”valmistui” vasta vuosien mittaan, sillä varsinainen rakennustyö oli niellyt rahoja luultua enemmän eikä heti ollut varaa viimeistelytyöhön.…

Mankilanjärvi ja Selkäsaari. Mankilanjärvi on Rantsilan suurin järvi. Ennen Mankin tuloa Mankilankylään kylälle ja järvelle nimeä antamaan ja senkin jälkeen, on järvellä ollut monta nimeä

Mankisenmaa. Mankisenmaan talo on vanhimpia ympäristössään: asuinrakennuksen pirttiosa on vuodelta 1874, mutta jatko-osa on tehty myöhemmin. Pihapiirin muut rakennukset ovat 1900-luvulta.

Mattila. Mattila on vanhoja Mankilan kantatiloja. Nykyisin taloa asuttavat karjalaissiirtolaisten jälkeläiset. Mankilankylään tulikin jatkosodan jälkeen paljon siirtoväkeä sekä Karjalasta että Kuusamosta mm. pika-asutuksen myötä.…

Nykyisen Ala-Matheikin mailla on vanha paja. Pajan palkeet eivät ole alkuperäiset. Palkeissa on vuosiluku 1880, joten pajan täytyy olla sitä vanhempi. Pajat ja sepät olivat ennen tarpeellisia, sillä kaikki piti tehdä itse. Esimerkiksi lukot…

Paakkola. Paakkolan talot ovat kylän vanhimpia. Tämä Paakkolan aitta on Nevalankankaalla.

Pasonjärvi. Suomen sotaan liittyvä lorunpätkä sanoo, että Eelussa päivä oteltiin ja Pasohon yöksi jouduttiin. Pason talon nimen on kerrottu johtuvan ensimmäisestä asukkaasta, Paasosta, joka olisi tuonut nimen mukanaan. Muutakin on kerrottu.…

Poikola. Poikola on myös kylän vanhoja tiloja. Alkuperäinen Poikola on ollut kaksin verroin pidempi, rakennuksesta on jäljellä vain puolet entisestä tilan jaon seurauksena. Aikoinaan Poikolassa oli myös kuusikulmainen eteinen. Talon nykyiset…

Pyrrö. Pyrrö oli aikoinaan valtavan iso talo - siellä on ollut aivan oma pehtoorikin! Jokin eteläsuomalainen yhtiö osti Pyrrön korviketilaksi maanluovutusvelvollisuuksien vuoksi, jotta sen ei tarvitsisi pilkkoa hyviä maitaan Etelä-Suomessa.…

Riihi oli ennen tärkeä rakennus: siellä kuivattiin ja puitiin viljat ja saattoivatpa pellava ja hamppukin saada kyytiä riihessä saunan sijaan. Kuvan riihi on Linnankankaalla, jonne se on siirretty pitkästi toista sataa vuotta sitten. Riihi on…

Seppä. Eräiden papereiden mukaan Seppä, entinen Sepäntalo, on rakennettu vuonna 1901, joskin hirsiin on kaiverrettu vuosiluku 1890. Taustalla näkyvistä aitoista pienemmän, vasemmanpuoleisen seinään on puolestaan raapustettu luku 1737.…

Ukonvaajanjärvi. Suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan uskomus ukonvaajasta, kivikirveestä, jonka on uskottu olevan maahan iskeytynyt ukonnuoli eli salama. Gananderkin kirjoittaa Mythologia Fennicassaan (1789): ”Yhä puhutaan myös…

Vasara. Vasara on vanha talo, kenties 1800-luvun lopulta. Vasarakankaalla on kasvanut jokin oudon muotoinen puu. Etualalla vinttikaivo.