Selaa aineistoja (yhteensä 75)

Askolansaari. Multilahdessa sijaitseva pieni saari, jossa Askolan tilan viljelyksiä.

Bucyrys Erie syventämässä joen uomaa neljään metriin. Vääräkorva vielä ennallaan. Koskisaari parturoitu.

Bucyrys Erie, jonka kaivuu-urakka on lähes valmis. Vääräkorva on katkaistu kanavalla ja sen alaosan viimeisiä metrejä kauhotaan. Seuraavana aamuna vesi virtasi uutta uomaansa pitkin.

Halosentörmä. Kuvassa uittoveneitä Utajärven Utoslahden suulla Halosen talon rannassa. Rannalla seisova mies on Heikki Kukkoaho ja vieressä vaimonsa Hanna Kukkoaho.

Hepolan törmää. Joessa ollut kari, Hevonperse, louhittu ja tuotu ylös oikealle. Tälle kohtaa tuli myöhemmin silta.

Jylhämä. Lähikuva Jylhämänkosken putouksesta. Kosken pituus on 800 metriä ja putousta 4,1 metriä. Kuvan keskivaiheilla näkyy Kilonsaari. Vanhojen kertomusten mukaan Jylhämän putouksessa tervavene parkaisi ja valitti kosken kovassa…

Kalastajat. Oulujoen kalastukseen liittyi patopyyntiä ja kuvan viehe- ja perhokalastusta. Turistien soutu toi 1940-luvulle saakka lisätuloja paikallisille venemiehille. Kotimaan turistien lisäksi kävi ulkomaalaisia lohestajia esim. Sotkalla ja…

Kauonkoski. Lähikuva Kauonkoskesta ylävirtaan päin. Kuvan yläreunassa näkyy Vaalan venerantaa. Kuvassa vasemmalla oleva kivirakennelma on möljä. Möljä eli nousumöljä tarkoittaa kivistä rakennettua tietä joko koskeen, kuten kuvassa, tai…

Kestin koskivene Pyhäkosken kuohuissa täydessä turistikuormassa. Koskenlaskijana veneen perässä on Urho Kesti.

Kiehimäjoella. Kuvassa Kainuun tervaveneitä ja tervansoutajia tauolla. Kainuun tervaveneiden kuormat olivat keveämpiä kuin Oulujoen tervakuormat. Tynnyreitä Kainuun veneissä oli vedenkorkeudesta riippuen 20-25 tynnyriä.

Koskenlaskija. Pyhäkosken koskenlaskija Matti Merilä sekä vaimonsa Greeta. Matti Merilä oli tervaveneiden ja turistien laskumiehenä Pyhäkoskella.

Koskenlaskijat. Kuvan koskenlaskijat toimivat ennen Suomen Matkailijayhdistyksen turistikuljetuksia Vaalassa tervaveneiden laskumiehinä, joten turistit olivat varmojen ja työnsä osaavien laskumiesten kyydissä. Koskenlaskijat eli laskumiehet…

Koskivene hinauksessa. Kuva on otettu vuonna 1921, jolloin Vaalassa toimi mm. merikapteeni Vilho Pirinen Suomen Matkailijayhdistyksen puuhamiehenä. Koskiveneet hinattiin Multilahdelta Sotkalle suvanto-osuuksien jouduttamiseksi ja näin säästyi…

Kauonkoski on kohta laskettu, mutta edessä on vielä kovia koskia. Kauko on siis reitin ensimmäinen koski. Näitä reittejä kulkivat tervaveneet ennen turistiaikakautta yli 4 000 kilon tervalasteissa.

Koskivene Pällissä. Pällinkoski oli Oulujoen kovimpia koskia, koska se antoi veneelle kovan vauhdin. Kertomuksissa koskivenematkailijat olivat kauhusta kankeina, sillä nopeus veneellä oli hurja ja kosken kihot (aallokko) paiskoivat venettä…

Koskivene Pyhäkoskessa. Kuvassa vene on Leppikorvassa ja kuvasta katsoen Leppiniemen ranta lohipatoineen on oikealla puolella.

Koskivene Sotkakosken laskussa. Taustalla näkyy Ristiniemi, jonka jälkeen alkoi Sotkajärvi ja soutu. Soudusta huolehti kaksi poikaa veneen keulassa. Sotkakosken pituus oli 3,3 km ja putousta 5,5 metriä.