Selaa aineistoja (yhteensä 594)

Ylivieskan pappila sunnuntaina 28.6.1959. Päärakennus, jossa oli myös kirkkoherranvirasto, oli rakennettu vuonna 1825. Matalampi osa, vanha pappila, oli rakennettu 1775 ja liitettiin lisärakennuksella myöhemmin uudemman rakennuksen yhteyteen.

Ylivieskan pappila Rahkorannasta valokuvattuna. Vasemmalla oleva pappilarakennus oli vuodelta 1775. Keskellä oleva päärakennus oli rakennettu vuonna 1825 taitekattoisena, kuten vielä kuvassa. 1890-luvulla taitekatto muutettiin tavanomaiseksi…

Ylivieskan Palokunta lauantaiaamuna lähdössä XXIV yleiseen palokuntakokoukseen, joka pidettiin Oulussa 16-17.6.1962. Vasemmalla palopäällikkö Joonas Vierimaa.

Taustalla Ylivieskan Osuusmeijerin palosta nousevaa savua, etualalla Savisilta, jolla seisoo paloa katselevia ihmisiä.

Ylivieskan Osuusmeijeri perustettiin 5.12.1917 ja rakennettiin joen pohjoispuolelle lähelle Savisiltaa.

Ylivieskan Osuuskauppa. Valokuva 1920-luvulta.

Ylivieskan nimismies Veikko Soriolan vuonna 1915 tai 1916 Siltalaan Männistön alueelle rakennuttama asuntola, missä oli myös nimismiehen hoitama kanslia. Soriola möi talon Haapajärveltä muuttaneelle maanviljelijä Janne Savimäelle. Savimäen…

Ylivieskan naisvoimistelijoita noin vuonna 1928-1929. I vas. Kerttu Ylitalo, Liisa Laukka ja Maria Asplund. II vas. Lempi Männistö, Saimi Mäkelä, Laina Savimäki, Irja Juurikoski ja Saimi Ollila (Tuominen). III vas. Elsa Cajanus, Vivi Aho, Sirkka…

Ylivieskan manttaalikunnan vanha viljamakasiini, ”kassapuoji” Kyöstintien varrella. Viljamakasiini siirrettiin vuonna 1979 Puuhkalan museoalueelle esinemuseon tiloiksi.

Ylivieskan Maanviljelyskoulun opettajien ja oppilaiden musiikkihetki koulun pihalla. Taustalla K. V. Ylitalon omistama Suvannon talo, joka tuhoutui myöhemmin tulipalossa.

Oulun läänin Talousseura perusti ja ylläpiti Ylivieskan maanviljelyskoulua mv. K. V. Ylitalon rakennuttamissa tiloissa Suvannolla v.v. 1906–1911. Koulu oli yksivuotinen viljelijöitä ammattiinsa valmistava oppilaitos. Koulun johtajana toimi…

Ylivieskan lottia Suojeluskuntatalon pihalla vuonna 1939. Toisen tiedon mukaan valokuva on vuodelta 1940, päivältä, jolloin nuoret lotat antoivat lotta-lupauksen, tekivät valan Ylivieskan kirkossa.

Ylivieskan lottia koulutuspäivillä kirkonkylän kansakoululla 1930-luvun loppupuolella. Edessä vas: 1: keskusjärjestön kouluttaja, 2: pj. Oili Kettunen, 3: kouluttaja, 4: Siviä Koponen. II: 1: Sylvi Jaakola, 3: Aune Rintamäki, 4: Ellen…

Ylivieskan lottia koulutuspäivillä kirkonkylän kansakoululla 1930-luvun loppupuolella. Eturivissä vas: rva Tanskanen, Martta Nuorala, keskusjärjestön kouluttaja, pj. Oili Kettunen, Siviä Koponen, Kerttu Tervonen ja 7:?. II rivi: 1: Aini…

Ylivieskan Kuulan urheilijoita Raittiusseura Voitto I:n toimitalon pihalla vuonna 1912. Edessä vasemmalta Jussi Melender, Joonas Hakasaari ja Jaakko Saarela. Takana vasemmalta Jaakko Ylitalo, Janne Huhtakangas, Ville Jaakola, Hjalmar Linna, Aukusti…

Ylivieskan Kuulan jäsenten välinen 3000 m:n murtomaajuoksukilpailu pidettiin sunnuntaina 26.5.1929. Kilpailuun osallistui 14 urheilijaa. Juoksun voitti Artturi Cajanus 11,52 min. 2: Reino Kontio 11,53. Juoksijat lähdössä Kankkosen riihen luota…

Ylivieskan Kuulan 50-vuotisjuhla pidettiin maaliskuussa 1959. Kauppias Aarne Jämsä, ylikonstaapeli Martti Puolakka ja junamies Ilmo Niemistö laskivat Kuulan seppeleen Vapaussodan sankarihaudalle sunnuntaina 22.3.1959.

Ylivieskan kunnantalo v. 1919–1947. Talon rakennutti Kokkolalainen kauppias Finnilä vuonna 1885, jolloin Pohjanmaan rataa rakennettiin Seinäjoelta Ouluun. Talossa oli Finnilän sivukauppa ja myymälänhoitajan asunto. Myöhemmin kunta osti talon…