Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 651)

  • Paikkakunta on tarkasti "Ylivieska"

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/40.jpeg
Ylivieskan kirkonkylää n. v. 1910–1912. Vas. Johan Kankkosen asunto- ja liiketalo. Paikalla (sijaansa vasemmalla) on nyk. Yhdyspankki. Oik. leipuri Lehtisen talo, osin koivun takana vienankarjalaisen Samelei Pällijeffin sekatavarakauppa,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/41.jpeg
Ylivieskan kirkonkylää n. 1910–1912. Vas. Heilalan kauppa, Lahdelman tai Niskasen kahvila ja leipomo, Pällijeffin kauppa, leipuri Lehtisen talo, Kontion talot (2), jonka kellarikerroksessa oli nisupuoji. Mahd. talo oli jo liikemies Juho…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/5543.jpeg
Ylivieskan kirkonkylää Aarne Forsmanin kirkon kellotapulista ikuistamana n. vuonna 1909 tai 1910. Etualalla kunnansairaala, taaempana kauppias-värjäri Heikki Melenderin talo ja värihuone. Vasemmalla Pikkupappila.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/5544.jpeg
Aluksi roomu, sitten keväisin rakennettu ja talveksi purettu renkkusilta välitti liikennettä Pappilan ja Rahkopuhdon väillä aina syksyyn 1912 saakka, jolloin Savisilta valmistui. Etäältä näkyy Kolehmaisen renkkusilta.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6268.jpeg
Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910–1912. Etualalla lapsia, suurin osa kai koululaisia reppuineen. Eräällä koulupojalla on öljykannu kädessään ja ilmeisesti saanut kotoa asiakseen ostaa lamppuöljyä kodin öljylamppuihin.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6269.jpeg
Ylivieskan kirkko noin vuonna 1910-1912. Taustalla joen takana näkyy Rahkopuhdon taloja.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6273.jpeg
Ylivieskan kirkon vanhat ja vaurioituneet kirkonkellot korvattiin Saksasta vuonna 1902 hankituilla teräskelloilla. Isompi kello lienee luovutettu sulatettavaksi, mutta pienempi vuonna 1751 valettu 1 kippunnan (170 kg) painoinen kirkonkello oli…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6340.jpeg
Suomalaisten olympiavoittajien yhdistyksen Kultamitalimiehet ry:n edustajia kiersi Suomea kesällä 1951 keräämässä varoja vuonna 1952 pidettävien Helsingin olympialaisten taloudelliseen tukemiseen. Ylivieskassa kultamitalimiehet esiintyivät…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6341.jpeg
Kultamitalimiesten viestinjuoksu Sointulan nuorisoseuran kentällä. Vas. Tapio Rautavaara, Volmari Iso-Hollo.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6342.jpeg
Kultamitalimiesten vierailuohjelmassa oli myös köydenveto Ylivieskan kunnallismiesten kanssa. Vas. Tapio Rautavaara, Heikki Hasu, Viljo Heino, Paavo Yrjölä, kansanedustaja Yrjö Hautala Nivalasta, Toivo Loukola, Lauri Lehtinen, Jaakko Kivioja,…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6343.jpeg
Köydenveto on alkanut. Kultamitalimiesten joukkuetta täydennettiin kansanedustaja Yrjö Hautalalla.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6344.jpeg
Ylivieskan kunnallismiesten köydenvetojoukkueen raskassarjalaiset. Vas. Jaakko Takalo, Kusti Mattila (Niemi) ja Jaakko Kivioja.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/6222.jpeg
I maailmansota syttyi 1.8.1914. Venäjän leskikeisarinna keisari Nikolai II:n äiti Maria Fedorovna oli silloin vierailulla mm. Englannissa ja Ranskassa. Hän lähti seurueineen kotimatkalle keisarillisella junalla. Matka kulki saksaan, Tanskaan ja…