Selaa aineistoja (yhteensä 651)

Aukusti Soukka taisteli 5. Jääkärirykmentissä Karjalan kannaksella.

Vapaussoturi ja suojeluskuntaveteraani, Reikon tilan isäntä mv. Aukusti Vierimaa.

Cajanuksen nahkureita. Vas. Joonas Pehkonen, Manna Pehkonen ja Jussi Kinnunen.

Edellisen aitan kolmesti käännettävä lukko. Kaksi salpaa lukitsee oven.

Edvard Isokoski Raudaskylästä opiskeli vapaussodan alkaessa Karhumäen kansanopistossa Lapualla. Keskeytti opintonsa ja liittyi rintamajoukkoihin. Taisteli Hämeessä 5./ Pohjois-Hämeen rykmentissä.

Erkki Juho Kandelberg, liikemiehen poika Oulusta. Kävi Vöyrin sotakoulun ja oli vapaussodassa kivääriryhmän johtajana Pohjois-Pohjanmaan rykmentissä Hämeen rintamalla. Muutti 1920-luvulla Ylivieskaan ja toimi täällä veturinkuljettajana…

Etualalla rautatiesilta. Sillan takana vasemmalla Ylivieskan osuuskapan liikerakennus.

Etualalla rautiesilta. Osuuskaupan liikerakennus näkyy vasemmalla rautiesillan takana.

Etualalla Ylivieskan osuusmeijerin rakennuksia. Vasemmalla näkyy rautatieasemaa. Joena takana oikealla mm. Ylivieskan osuuskaupan liikerakennus.

Gustav Alfred Wittenberg oli Kiviojan sahan ja tilan hoitajana – förvalttarina – v. 1905–1919. Hän oli syntynyt Viipurissa ja ennen Ylivieskaan muuttoaan hän toimi Salvesenin sahanhoitajana Himangalla.

Haapamaan väkeä askareissaan talon tuvassa Vähälläkankaalla. Edessä oikealla Haapamaan vanha isäntä ja emäntä Antti ja Sanna Vähäkangas.

Hamppua käsitellään Kontiolla Raudaskylässä 1919-1920 aikoihin. Aikuisista henkilöistä tunnistettu oik. Hilma Kontio, Saima Männistö ja Iida Männistö. Vasemmalla oleva nainen erotteli hampun ruumenet pohtimella.

Hannulan talo Hannunkosken partaalla Kankaankylässä Teljolan lähellä. Talo on rakennettu vuonna 1850. Vuosikymmenet taloa isännöi mv. Kusti Hannula. Talo siirtyi aikanaan Pentti Hannulalle, joka rakensi uuden talon (takana) ja vanha purettiin.