Soutuvene. Lähikuvassa Oulujoen tyypillinen soutuvene, joka on Niskakosken mallia. Kuvan venemallia veisti Martti Mannermaa Vaalan Nuojualta. Veneet olivat kevytsoutuisia lähes kuuden metrin pituudesta huolimatta.
Vene lossin virassa. Soutuvene toimi monessa talossa ainoana kulkuneuvona joen yli. Kuljetettavana olivat mm. koululaiset. Kuvan vene on lossin lisänä kuljettamassa yksittäisiä joenylittäjiä matkatavaroineen.
Tervavene Pällissä. Kuva on 1890-luvun loppupuolelta Pällinkosken yläosasta. Vaalassa lastatuissa tervaveneissä oli tynnyreitä 28–30 kappaletta, jolloin lastin paino oli 4400–4800 kiloa.
Tervavene. Kuvassa oleva vene on ”riisuttu”. Tervakuorman purkamisen jälkeen veneen lisälaidat, vitaslaita tai varpelaita sekä vesiroiskeilta suojaavat räpelaudat ja hatut poistettiin Oulussa veneen keventämiseksi sekä sen käsittelyn…
Kiehimäjoella. Kuvassa Kainuun tervaveneitä ja tervansoutajia tauolla. Kainuun tervaveneiden kuormat olivat keveämpiä kuin Oulujoen tervakuormat. Tynnyreitä Kainuun veneissä oli vedenkorkeudesta riippuen 20-25 tynnyriä.
Halosentörmä. Kuvassa uittoveneitä Utajärven Utoslahden suulla Halosen talon rannassa. Rannalla seisova mies on Heikki Kukkoaho ja vieressä vaimonsa Hanna Kukkoaho.
Koskiveneen (matkailijaveneen) lähtö Vaalan venerannasta 1930-luvulla. Matkailijat siirtyvät Suomen Matkailijayhdistyksen koskiveneisiin. Taustalla näkyy Vaalan kirkonkylää.