Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 94)

  • Aihe on tarkasti "veneet"

Kuvat027.jpg
Pentti Haanpään vene Lamujärven rannalla. Korpelaisen veneranta.

kuva052.jpg
Kesäpäivä Korpelaisessa. Kalalla Iso-Lamujärvellä.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/1559.jpeg
Louetjärvestä löytynyt yksipuinen ruuhi. Vasemmalla Aulis Alopaeus.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2815.jpeg
Pyhäkosken ohittaminen maitse tapahtui hevoskuljetuksella. Tämä kuljetusmuoto oli käytössä jo tervaveneiden aikakaudella. Rattaiden kyydissä olivat kuljetettiin sekä kalastajien veneitä että koskiveneitä. Koskenlaskijat ja soutumiehet…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2814.jpeg
Veneiden vejätys. Pyhäkosken venematka päättyi turistien osalta Muhokselle Öhrenbergin rantaan, josta pääsi jatkamaan matkaa Ouluun junalla tai laivalla. Osa turisteista yöpyi Muhoksella. Veneet sauvottiin koskenlaskijoiden voimin kuuden…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2813.jpeg
Saapuminen Leppiniemen ravintolan rantaan. Perämiehenä Urho Kesti ja soutajana Henno Kesti.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2812.jpeg
Kestin koskivene Pyhäkosken kuohuissa täydessä turistikuormassa. Koskenlaskijana veneen perässä on Urho Kesti.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2807.jpeg
Näköalapaikka. Leppiniemessä oli kallioluola, jota kutsuttiin lemmenluolaksi. Kuva on lemmenluolan edessä olevalta kalliotasanteelta, jolta oli hyvä seurata veneiden kulkua.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2805.jpeg
Koskivene Pyhäkoskessa. Kuvassa vene on Leppikorvassa ja kuvasta katsoen Leppiniemen ranta lohipatoineen on oikealla puolella.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2804.jpeg
Koskivene Pällissä. Pällinkoski oli Oulujoen kovimpia koskia, koska se antoi veneelle kovan vauhdin. Kertomuksissa koskivenematkailijat olivat kauhusta kankeina, sillä nopeus veneellä oli hurja ja kosken kihot (aallokko) paiskoivat venettä…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2802.jpeg
Ylipasko. Pyhäkosken laskureitin ensimmäinen koski, Ylipasko, oli korkean veden aikana kokemus, sillä se antoi matkalaisille kunnollisen vesikasteen, mikäli koskenlaskija niin halusi. Kuvassa koskivene on kosken yläosassa, missä kosken kihot…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2801.jpeg
Suomen Matkailijayhdistyksen laituri Ojalanojassa. Tästä laiturista lähtivät sekä Suomen Matkailijayhdistyksen että Merilän veneet vuodesta 1932 lähtien, koska Sotkakosken lasku jäi pois ohjelmasta. 1940-luvulla tämäkin laituri purettiin…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2800.jpeg
Ojalanojan laituri Sotkajärvellä. Pyhäkoskella turistiveneliikennettä harjoittivat Suomen Matkailijayhdistyksen lisäksi Kestin suku sekä Merilät. Kuvassa Kestin koskivenelaituri Ojalan kaupan kohdalla. Kestillä oli veneitä…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2799.jpeg
Koskivene Sotkakosken laskussa. Taustalla näkyy Ristiniemi, jonka jälkeen alkoi Sotkajärvi ja soutu. Soudusta huolehti kaksi poikaa veneen keulassa. Sotkakosken pituus oli 3,3 km ja putousta 5,5 metriä.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2798.jpeg
Merilässä. Vanha tervavenelaituri palvelemassa turistiliikennettä. Vaalasta ja Ahmaskoskelta turistit saapuivat Merilän rantaan jatkaakseen koskenlaskua Sotkakosken ja Pyhäkosken osuudella. Kuvassa iso moottorivene Pyhä, joka kulki Koskisaaren…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2797.jpeg
Kuva on otettu ennen moottoreiden aikakautta, jolloin veneet soudettiin Vaalasta Ahmaskosken alla olevan Koskisaaren rantaan. Saaressa oli taukopaikka sekä kahvitupa, jota hoiti Hilda Kemilä vuosina 1913-1932. Vuoden 1932 jälkeen veneliikenne sai…