Näkymä rautatien ylikäytävältä Ylivieskan kirkonkylään. Keväisin, syksyisin ja yleensä sateisina aikoina kirkonkylän maantie oli vahvan liejukerroksen vaivaama, kuten valokuvakin osoittaa. Ylivieskassa tavattiin sanoa, että kirkonkylän…
Näkymä asematien ja kirkonkylän maantien risteyksen luota n. v. 1914–1916. Vas. höyryveturien polttopuuvarastoa. Oik. VR:n henkilökunnan asuntoja, joissa asui mm. ratamestari Isak Ring perheineen. Etäältä puiden lomasta näkyy…
Ylivieskan kirkonkylää n. v. 1916. Vas. kelloseppä Jaakko Saarelan (1887–1970) v. 1914 valmistunut talo, jonka takaa näkyy Kankkosen asunto- ja liiketalon päätyä. Saarelan talon paikalla on nyk. osuuspankki. Oik. leipuri Lehtisen talo ja…
Rantsilan raitti. Vanha nelostie kulki Rantsilan kirkonkylän halki. Tietä reunustivat vanhat, perinteikkäät rakennukset. Nelostie kulkee nyt keskustan sivuitse, mutta rakennukset ja raitti ovat säilyneet melko hyvin.
Kätöntie. Venäläisten Suomen sodan aikoina rakentama vanha tykkitie kutakuinkin Kätöniemen seutuvilla. Itse Kätön kerrotaan olleen suomalaissotilaiden majapaikka.
Ylivieskan kirkonkylää valokuvattuna ratapihalta. Etualalla maantie laskeutuu rautatien alikäytävään. Vasemmalla VR:n asuntotalon kellari. Oikealla kauppias Hugo Cajanuksen asunto- ja liiketalo. Kuva on noin vuodelta 1934-1935.