Selaa aineistoja (yhteensä 25)

Koskiveneen (matkailijaveneen) lähtö Vaalan venerannasta 1930-luvulla. Matkailijat siirtyvät Suomen Matkailijayhdistyksen koskiveneisiin. Taustalla näkyy Vaalan kirkonkylää.

Laiva SALO toi turisteja Kajaanista Oulujärven vesistöä pitkin Vaalaan. Kuvassa näkyy laivan peräosaa kansineen sekä koskiveneen lähtö täydessä lastissa (18 matkustajaa sekä perämies ja kaksi soutajaa).

Veneissä oli joskus kaksi koskenlaskijaa, mikäli kuljetettavana oli virkamiehiä tai ulkomaalaisia turisteja. Toinen koskenlaskija saattoi olla kyydillä monesta muustakin syystä, mm. hakemassa venettä takaisin yms.

Kauonkoski on kohta laskettu, mutta edessä on vielä kovia koskia. Kauko on siis reitin ensimmäinen koski. Näitä reittejä kulkivat tervaveneet ennen turistiaikakautta yli 4 000 kilon tervalasteissa.

Uutelan maja. Kuvan rakennukset ovat Uutelan rakennuksia, jotka sijaitsevat Jylhämänkosken rannan tuntumassa. Suomen Matkailijayhdistys osti rakennukset vuonna 1912. Tällöin Uutelassa majoittui Niskakoskelle saapuneita turisteja, mutta joukossa…

Suomen Matkailijayhdistyksen hotelli Vaalassa. Rakennus vuokrattiin Ab Uleå Oy:ltä.

Vaalan hotelli. Viehättävän rakennuksen ja hoidetun pihapiirin ansiosta Vaalan hotellia pidettiin aikoinaan kaikista Suomen Matkailijayhdistyksen hotelleista kauneimpana.

Vaalan hotellin ruokasali. Talvisodan aikana venäläinen pommikone pudotti palopommin rakennukseen tuhoten sen täydellisesti.

Koskivene hinauksessa. Kuva on otettu vuonna 1921, jolloin Vaalassa toimi mm. merikapteeni Vilho Pirinen Suomen Matkailijayhdistyksen puuhamiehenä. Koskiveneet hinattiin Multilahdelta Sotkalle suvanto-osuuksien jouduttamiseksi ja näin säästyi…

Vuonna 1923 koskiveneisiin asennettiin perämoottori, joka joudutti matkaa Vaalan ja Sotkakosken välillä. Tämä ”perätuuppari” oli 6-hevosvoimainen Arkhimedes. Kuvassa moottoria asennetaan veneeseen Ilolan rannassa. Matka Merilän rantaan ja…

Venekyytiläiset ryhmäkuvassa paluumatkalla Pyhäkoskelta Nuojuan kautta Vaalaan. Kuva on otettu 1920-1930-lukujen taitteessa, jolloin koskenlasku tapahtui yksiosaisena.

Kuva on otettu ennen moottoreiden aikakautta, jolloin veneet soudettiin Vaalasta Ahmaskosken alla olevan Koskisaaren rantaan. Saaressa oli taukopaikka sekä kahvitupa, jota hoiti Hilda Kemilä vuosina 1913-1932. Vuoden 1932 jälkeen veneliikenne sai…

Merilässä. Vanha tervavenelaituri palvelemassa turistiliikennettä. Vaalasta ja Ahmaskoskelta turistit saapuivat Merilän rantaan jatkaakseen koskenlaskua Sotkakosken ja Pyhäkosken osuudella. Kuvassa iso moottorivene Pyhä, joka kulki Koskisaaren…

Koskivene Sotkakosken laskussa. Taustalla näkyy Ristiniemi, jonka jälkeen alkoi Sotkajärvi ja soutu. Soudusta huolehti kaksi poikaa veneen keulassa. Sotkakosken pituus oli 3,3 km ja putousta 5,5 metriä.

Ojalanojan laituri Sotkajärvellä. Pyhäkoskella turistiveneliikennettä harjoittivat Suomen Matkailijayhdistyksen lisäksi Kestin suku sekä Merilät. Kuvassa Kestin koskivenelaituri Ojalan kaupan kohdalla. Kestillä oli veneitä…

Suomen Matkailijayhdistyksen laituri Ojalanojassa. Tästä laiturista lähtivät sekä Suomen Matkailijayhdistyksen että Merilän veneet vuodesta 1932 lähtien, koska Sotkakosken lasku jäi pois ohjelmasta. 1940-luvulla tämäkin laituri purettiin…

Ylipasko. Pyhäkosken laskureitin ensimmäinen koski, Ylipasko, oli korkean veden aikana kokemus, sillä se antoi matkalaisille kunnollisen vesikasteen, mikäli koskenlaskija niin halusi. Kuvassa koskivene on kosken yläosassa, missä kosken kihot…

Koskivene Pällissä. Pällinkoski oli Oulujoen kovimpia koskia, koska se antoi veneelle kovan vauhdin. Kertomuksissa koskivenematkailijat olivat kauhusta kankeina, sillä nopeus veneellä oli hurja ja kosken kihot (aallokko) paiskoivat venettä…