Selaa aineistoja (yhteensä 84)

Mattila. Mattila on vanhoja Mankilan kantatiloja. Nykyisin taloa asuttavat karjalaissiirtolaisten jälkeläiset. Mankilankylään tulikin jatkosodan jälkeen paljon siirtoväkeä sekä Karjalasta että Kuusamosta mm. pika-asutuksen myötä.…

Vares. Vareksen pihpiirissä on myös luhtiaitta, siinä ei ole vuosilukua, mutta se on ehkä 1800-luvun lopulta.

Pienitalo. Pienitalo on perinteisiä Männistön tiloja. Kuvan aitta on koottu vanhan, 170-luvulta peräisin olevan asuinrakennuksen hirsistä. Pienitalon mailla, erään koivin juurella kerrotaan olevan seudulla majailleiden venäläisten hauta.…

Leskisen nälkämeijeri. Leskisessä (Similässä) oli nälkämeijeri eli nälkään kuolevien hoitopaikka nälkävuosina 1867-68. Tämä kuvan ”puojirustinki” on nähnyt senkin ajan. Puojin seinässä on Talonpoikaissäätiön myöntämä…

Haarainniemen kammiaitta. Hyväkuntoinen rakennus, jota on pidetty vilja-aittana.

Konolan pää- ja aittarakennukset. päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu navetta, puojitalli ja talousrakennus, pihapiirin ulkopuolella on vilja-aitta.

Museoalueen kammiaitta. Aitta on siirretty museoalueelle Kamulankylän Peltolasta, se on rakennettu 1765.

Pyhännän kirkonkylän ensimmäinen kaupparakennus aittoineen. Osuuskaupan Pyhännän kirkonkylällä sijainnut punainen hirsirakennus, jossa on toiminut pitäjän ensimmäinen kauppa. Pihalla sijainnut puojirakennus on toiminut varastotiloina.…

Aittaryhmä. Tavastkengällä sijaitseva kolmen aitan ryhmä. Aitoista yksi on kammiaitta ja kaksi suoraseinäistä. Aitat on rakennettu joskus 1900 luvun alkupuolella. Aitoissa on nykyään peltikatot.

Katajamäen aittarivistö, omistaja Matti Kemppainen. Kuvan oton jälkeen on luhtipuoji purettu pois ja yksi aitoista siirretty. Yhdessä aitassa on vuosiluku 1822.

Frans Erikinpojan talon paikka, Frantsila, etelän suunnasta. Taustalla olevan metsikön laidassa on vanha pappila. Taustalla Kauranen ja Rantatalo sekä Nivan sähkömuuntaja.