Selaa aineistoja (yhteensä 25)

Saapuminen Leppiniemen ravintolan rantaan. Perämiehenä Urho Kesti ja soutajana Henno Kesti.

Kestin koskivene Pyhäkosken kuohuissa täydessä turistikuormassa. Koskenlaskijana veneen perässä on Urho Kesti.

Näköalapaikka. Leppiniemessä oli kallioluola, jota kutsuttiin lemmenluolaksi. Kuva on lemmenluolan edessä olevalta kalliotasanteelta, jolta oli hyvä seurata veneiden kulkua.

Leppiniemen riippusilta oli oiva näköalapaikka, josta näki koskenlaskua parhaimmalta paikalta. Riippusilta oli 15 metriä joenpinnan yläpuolella.

Koskivene Pyhäkoskessa. Kuvassa vene on Leppikorvassa ja kuvasta katsoen Leppiniemen ranta lohipatoineen on oikealla puolella.

Koskivene Pällissä. Pällinkoski oli Oulujoen kovimpia koskia, koska se antoi veneelle kovan vauhdin. Kertomuksissa koskivenematkailijat olivat kauhusta kankeina, sillä nopeus veneellä oli hurja ja kosken kihot (aallokko) paiskoivat venettä…

Ylipasko. Pyhäkosken laskureitin ensimmäinen koski, Ylipasko, oli korkean veden aikana kokemus, sillä se antoi matkalaisille kunnollisen vesikasteen, mikäli koskenlaskija niin halusi. Kuvassa koskivene on kosken yläosassa, missä kosken kihot…

Suomen Matkailijayhdistyksen laituri Ojalanojassa. Tästä laiturista lähtivät sekä Suomen Matkailijayhdistyksen että Merilän veneet vuodesta 1932 lähtien, koska Sotkakosken lasku jäi pois ohjelmasta. 1940-luvulla tämäkin laituri purettiin…

Ojalanojan laituri Sotkajärvellä. Pyhäkoskella turistiveneliikennettä harjoittivat Suomen Matkailijayhdistyksen lisäksi Kestin suku sekä Merilät. Kuvassa Kestin koskivenelaituri Ojalan kaupan kohdalla. Kestillä oli veneitä…

Koskivene Sotkakosken laskussa. Taustalla näkyy Ristiniemi, jonka jälkeen alkoi Sotkajärvi ja soutu. Soudusta huolehti kaksi poikaa veneen keulassa. Sotkakosken pituus oli 3,3 km ja putousta 5,5 metriä.

Merilässä. Vanha tervavenelaituri palvelemassa turistiliikennettä. Vaalasta ja Ahmaskoskelta turistit saapuivat Merilän rantaan jatkaakseen koskenlaskua Sotkakosken ja Pyhäkosken osuudella. Kuvassa iso moottorivene Pyhä, joka kulki Koskisaaren…

Kuva on otettu ennen moottoreiden aikakautta, jolloin veneet soudettiin Vaalasta Ahmaskosken alla olevan Koskisaaren rantaan. Saaressa oli taukopaikka sekä kahvitupa, jota hoiti Hilda Kemilä vuosina 1913-1932. Vuoden 1932 jälkeen veneliikenne sai…

Venekyytiläiset ryhmäkuvassa paluumatkalla Pyhäkoskelta Nuojuan kautta Vaalaan. Kuva on otettu 1920-1930-lukujen taitteessa, jolloin koskenlasku tapahtui yksiosaisena.

Vuonna 1923 koskiveneisiin asennettiin perämoottori, joka joudutti matkaa Vaalan ja Sotkakosken välillä. Tämä ”perätuuppari” oli 6-hevosvoimainen Arkhimedes. Kuvassa moottoria asennetaan veneeseen Ilolan rannassa. Matka Merilän rantaan ja…

Koskivene hinauksessa. Kuva on otettu vuonna 1921, jolloin Vaalassa toimi mm. merikapteeni Vilho Pirinen Suomen Matkailijayhdistyksen puuhamiehenä. Koskiveneet hinattiin Multilahdelta Sotkalle suvanto-osuuksien jouduttamiseksi ja näin säästyi…

Vaalan hotellin ruokasali. Talvisodan aikana venäläinen pommikone pudotti palopommin rakennukseen tuhoten sen täydellisesti.

Vaalan hotelli. Viehättävän rakennuksen ja hoidetun pihapiirin ansiosta Vaalan hotellia pidettiin aikoinaan kaikista Suomen Matkailijayhdistyksen hotelleista kauneimpana.

Suomen Matkailijayhdistyksen hotelli Vaalassa. Rakennus vuokrattiin Ab Uleå Oy:ltä.

Uutelan maja. Kuvan rakennukset ovat Uutelan rakennuksia, jotka sijaitsevat Jylhämänkosken rannan tuntumassa. Suomen Matkailijayhdistys osti rakennukset vuonna 1912. Tällöin Uutelassa majoittui Niskakoskelle saapuneita turisteja, mutta joukossa…