Aihepiirit

Selaa aineistoja (yhteensä 26)

  • Aihe on tarkasti "kosket"

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/5594.jpeg
Kirkkokoski (Kirkkovonka), Varpusaari, jonka takaa näkyy vas. pieni Vantussaari ja Pappisaari.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2812.jpeg
Kestin koskivene Pyhäkosken kuohuissa täydessä turistikuormassa. Koskenlaskijana veneen perässä on Urho Kesti.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2806.jpeg
Leppiniemen riippusilta oli oiva näköalapaikka, josta näki koskenlaskua parhaimmalta paikalta. Riippusilta oli 15 metriä joenpinnan yläpuolella.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2805.jpeg
Koskivene Pyhäkoskessa. Kuvassa vene on Leppikorvassa ja kuvasta katsoen Leppiniemen ranta lohipatoineen on oikealla puolella.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2804.jpeg
Koskivene Pällissä. Pällinkoski oli Oulujoen kovimpia koskia, koska se antoi veneelle kovan vauhdin. Kertomuksissa koskivenematkailijat olivat kauhusta kankeina, sillä nopeus veneellä oli hurja ja kosken kihot (aallokko) paiskoivat venettä…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2803.jpeg
Pällinkoski. Kuva on Pällinkorvasta, jossa näkyy myös möljää. Sitä käyttivät pääasiassa kalastajat. Möljä oli rakennettu kivistä kuten muutkin Oulujoen möljät, mutta lisäksi siinä oli puolapuita eli kaljuja tasoittamassa kivien…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2802.jpeg
Ylipasko. Pyhäkosken laskureitin ensimmäinen koski, Ylipasko, oli korkean veden aikana kokemus, sillä se antoi matkalaisille kunnollisen vesikasteen, mikäli koskenlaskija niin halusi. Kuvassa koskivene on kosken yläosassa, missä kosken kihot…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2799.jpeg
Koskivene Sotkakosken laskussa. Taustalla näkyy Ristiniemi, jonka jälkeen alkoi Sotkajärvi ja soutu. Soudusta huolehti kaksi poikaa veneen keulassa. Sotkakosken pituus oli 3,3 km ja putousta 5,5 metriä.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2784.jpeg
Kauonkoski on kohta laskettu, mutta edessä on vielä kovia koskia. Kauko on siis reitin ensimmäinen koski. Näitä reittejä kulkivat tervaveneet ennen turistiaikakautta yli 4 000 kilon tervalasteissa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2781.jpeg
Koskiveneen (matkailijaveneen) lähtö Vaalan venerannasta 1930-luvulla. Matkailijat siirtyvät Suomen Matkailijayhdistyksen koskiveneisiin. Taustalla näkyy Vaalan kirkonkylää.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2780.jpeg
Utakoski. Kuvassa on Väänikänkorva, jossa kivet nostattavat kihoja. Kiho tarkoittaa kosken aallokkoa.

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2779.jpeg
Utakoski. Kuvassa on Utakosken alaosa kuvattuna ylävirtaan päin. Etualalla oleva saari on Vanhasaari. Rakenteeltaan matalan Utakosken (pituus on 2,4 km ja putousta 2,4 metriä) veneväylä kulki kuvasta katsoen oikealla puolella eli eteläpuolella…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2776.jpeg
Jylhämä. Lähikuva Jylhämänkosken putouksesta. Kosken pituus on 800 metriä ja putousta 4,1 metriä. Kuvan keskivaiheilla näkyy Kilonsaari. Vanhojen kertomusten mukaan Jylhämän putouksessa tervavene parkaisi ja valitti kosken kovassa…

http://arkisto.kirjastovirma.ouka.fi/repository/2775.jpeg
Kauonkoski. Lähikuva Kauonkoskesta ylävirtaan päin. Kuvan yläreunassa näkyy Vaalan venerantaa. Kuvassa vasemmalla oleva kivirakennelma on möljä. Möljä eli nousumöljä tarkoittaa kivistä rakennettua tietä joko koskeen, kuten kuvassa, tai…