Aihepiirit

Pyhännän Nuorisoseuran kuvakokoelma

Nimeke

Pyhännän Nuorisoseuran kuvakokoelma

Kokoelman Pyhännän Nuorisoseuran kuvakokoelma aineistot.

Haarainniemen paja
Paja. Haarainniemen pihapiiriin kuuluu myös käyttökuntoinen paja.

Haarainniemen savupirtti
Haarainniemen savupirtti. Pihapiiriin on kuulunut myös savupirtti, joka on nyttemmin purettu pois.

Haarainniemen kammiaitta
Haarainniemen kammiaitta. Hyväkuntoinen rakennus, jota on pidetty vilja-aittana.

Haarainniemen pihapiiri, omistajat Vilho ja Einari Rytilä
Haarainniemen pihapiiri, omistajat Vilho ja Einari Rytilä. Talouskeskus, johon kuuluu 1800 luvun loppupuolella rakennettu hirsinen asuinrakennus, myöhemmin lautavuorattu. Rakennuksessa on suuri luonnonkivestä muurattu uuni, talon huonekalut ovat…

Konolan pää- ja aittarakennukset
Konolan pää- ja aittarakennukset. päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu navetta, puojitalli ja talousrakennus, pihapiirin ulkopuolella on vilja-aitta.

Konolan päärakennus, Viitamäki
Konolan päärakennus, Viitamäki. Hirsirakennusten muodostama pihapiiri. Päärakennus on rakennettu oletettavasti 1700 luvun lopulla ja siirretty nykyiselle paikalleen 1820. Asuinrakennuksessa on ollut aikaisemmin savupirtti.

Maaralan koulu
Maaralan koulu. Koulu on rakennettu 1928. Kuistin kattojen alapinnat ovat kaarevat ja ullakolla ovat puoliympyrän muotoiset kattoikkunat. Rakennukset on kuvan oton jälkeen kunnostettu kyläläisten yhteiskäyttöön. Remontin yhteydessä on…

Museoalueen kammiaitta
Museoalueen kammiaitta. Aitta on siirretty museoalueelle Kamulankylän Peltolasta, se on rakennettu 1765.

Museoalueen tuulimylly, se on siirretty Viitamäen konolasta
Museoalueen tuulimylly, se on siirretty Viitamäen konolasta. Mylly on rakennettu 1767.

Pitkäkankaan tukkikämppä ja talli, omistaja Metsähallitus
Pitkäkankaan tukkikämppä ja talli, omistaja Metsähallitus. Pyhännän ja Ahokylän välillä sijaitseva kämppä, johon kuuluu asuinrakennus, talli, sauna ja pieni emännän asuntona toiminut rakennus.

Leiviskän kellari ja kirkkolato
Leiviskän kellari ja kirkkolato. Osittain pystylaudoituksella vuorattu kirkkolato on vuodelta 1683.